Palojoen ja Kirkonkylän kalastusosakaskunnat alkoivat saada Vantaanjoelta koottuja kalastuslupamaksuja vuonna 2015. Päätimme käyttää rahat uusien kalojen istutukseen. Istutuksia on noin 5-6 kertaa vuodessa. Osakaskunnat muodostuvat paikallisista maanomistajista. Kirkonkylän kalastusosakaskunnassa on 321 osakasta, kertoo kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Juhani Kortelainen.
Palojoen kalastusosakaskunta on toiminut jo vuosikymmeniä, mutta Kirkonkylän kalastusosakaskunta järjestäytyi vuoden 2015 toukokuussa. Tammikuussa kuluvaa vuotta aloitettiin yhteistyö Palojoen kalastusosakaskunnan kanssa, koska osakaskunnilla on yhteistä joenvartta. Palojoen kalastusosakaskunnan puheenjohtaja on Mauri Ariluoma.
Myllykosken alueesta huolehditaan
Nämä kalat tulivat Hartolasta. Istutuksen jälkeen olisi hyvä, että koskessa ei kalastettaisi pariin päivään, mutta emme ole lähteneet sitä kieltämään. Myllykoski on erityiskalastusalue, johon on oltava myös paikallisten osakaskuntien lupa. Kalastajia kyllä riittää, sillä jo alkukesän aikana myimme yli 300 lupaa, Kortelainen toteaa.
Aikaisemmin Myllykoskella sai käyttää vain perhoa, mutta nyt siellä saa kalastaa myös virvelillä käyttäen vaappuja, uistimia, lippaa tai muita vieheitä.
Alueella on kutusoraikkoja peräti 25. Vuosittaisella sähkökoekalastuksella selvitetään istutusten tuloksia. Viime kesän sähkökoekalastuksessa yhdeltä soraikolta saatiin taimenen poikastiheydeksi 114 kpl/100 m2, mikä on varsin merkittävä pääuoman poikastiheydeksi.
Myllykoskella on myös 1,3 km pitkä luontopolku ja sen laitamilla kulkee Seitsemän veljeksen vaellusreitti. Kalastusosakaskunnat ovat mukana luontopolun kehityshankkeessa, joka jo aiemmin on järjestänyt alueelle linnunpönttöjä, opastauluja, opasvihkoja, laavun ja pitkospuut.
Jokitalkkari-hanke parantaa Vantaanjoen virkistyskäyttöä
Vantaanjoella käynnistettiin Jokitalkkari-hanke vuonna 2014. Tarkoituksena on parantaa joen virkistyskäyttöä ja vaelluskalojen elinolosuhteita. Hankevastaava on iktyonomi Veli-Matti Leinonen. Hänen kanssaan jokea partioi kalastusbiologi Oula Tolvanen.
Jokitalkkarit Leinonen ja Tolvanen tekevät valvontakierroksia Helsingistä Riihimäelle ulottuvalla alueella. Vantaanjoki on noin 100 km pitkä. Sen suurin sivuhaara on noin 65 km pitkä Keravanjoki.
Vuonna 2015 tarkastettiin luvat yli 600 kalastajalta, hankkeen alusta asti jo yli tuhannelta. Jokitalkkareilla on kalastuksenvalvojan koulutus ja valtuudet. He paitsi valvovat kalastusta, myös keräävät roskia maastosta. Keravanjoella he ovat huoltaneet kanoottireittejä. He tekevät havaintoja joen tilasta ja pitävät yhteyttä yhteistyötahoihin, inventoivat, tutkivat ja huoltavat lisääntymisalueita.
Suomen merkittävin taimenjoki
Vantaanjoki on Suomen merkittävimpiä taimenjokia, jos mittarina on poikastiheys, joka eräin paikoin on suuri. Rasvaeväinen, villi meritaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja se on lailla täysin rauhoitettu kalastukselta sisävesissä leveyspiirin 64°00 N eteläpuolella ja Suomenlahdella. Suomessa alkuperäinen meritaimenkanta on jäljellä enää 12 joessa, kun historiallisesti miltei kaikissa mereen laskevissa joissa ja puroissa on elänyt meritaimenkanta. Vantaanjoen kanta ei ole alkuperäinen, mutta se lisääntyy luontaisesti, Oula Tolvanen toteaa.
Taimenet kutevat soran päällä. Ne kaivavat kuopan, kutevat siihen ja peittävät kuopan. Poikaset kehittyvät talven aikana. Hoidamme soraikkoja tutkimalla, ovatko ne tarpeeksi kuohkeita, tarvittaessa puhdistamme sen ja käännämme haravalla. Vantaanjoessa on paikka paikoin vuollejokisimpukkaa, joka on rauhoitettu. Jos havaitsemme vuollejokisimpukoita, jätämme alueen rauhaan.
Jokitalkkari-hankkeen rahoitus tulee kunnilta, Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskuksilta, Rapala-rahastolta, kalastusalueilta ja osakaskunnilta. Hankkeessa on mukana runsaasti alueella toimivia yhteistyötahoja. Vantaanjoen virkistyskalastusmahdollisuuksiin voi tutustua internetissä osoitteessa www.iesite.fi/vantaanjoki, jossa on myös englanninkielinen versio. Sieltä löytyvät mm. tiedot siitä, mistä saa kalastuslupia millekin koskelle.
Nurmijärven Sähkön kehto
Nurmijärven Sähkön historia alkoi Myllykoskella, jonka pyörteistä yhtiö ammensi alkutaipaleensa ensimmäisen sähkön vuonna 1920 valmistuneesta voimalaitoksesta. Voimalaitos palveli tasan 50 vuotta vuoteen 1970. Voimalaitos sijaitsi alemman parkkipaikan tienoilla ja siihen tuli koskesta padolta puinen putki, jota pitkin vesi virtasi generaattoreihin. Yksi generaattoreista siirrettiin nähtävyydeksi Nurmijärven Sähkön toimitalon etupihalle.
Myllykosken sähkölaitoksen pato purettiin pois vuonna 1982. Jokea ennallistettiin vuosina 1986-1987, jolloin mm. kaivinkoneet siirtelivät alueella kiviä.
Tämä sopii erinomaisesti yhtiömme toimintaan. Myllykoskella on meihin liittyvä historiallinen taustansa, se vetää suuria määriä paikallisia ihmisiä – siinä yhdistyvät yhtiömme arvot paikallisuus ja ympäristöarvot.
Olemme mielellämme mukana tällaisessa, toteaa Nurmijärven Sähkön toimitusjohtaja Jarmo Kurikka.
