Kesko investoi

Kesko suunnittelee Ilvesvuoren teollisuusalueelle päivittäistavarakaupan logistiikkakeskusta, jonka pinta-ala lopullisessa koossaan vastaisi yli 40 jalkapallokenttää ja tilavuus yli 50 eduskuntataloa. Jättivarastoon liittyisi edistyksellinen energiaratkaisu, jossa maan alle louhittaisiin vedellä täytettävä lämpöenergian kausivarasto. Kesko ja Nurmijärven Sähkö tekevät yhteistyötä logistiikkakeskuksen energiaratkaisujen suunnittelussa.

Logistiikkakeskuksen energiaratkaisun suunnittelua ohjaa Keskon vastuullisuusstrategian tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025 ja pudottaa oman toimintansa päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä asettaa energiaratkaisun suunnittelulle korkeat vaatimukset. Logistiikkakeskuksen energiavirrat pyritään ottamaan mahdollisimman tarkoin talteen.

– Kun on kyse elintarvikkeiden varastoinnista, energiaa kuluu pääasiassa lämmön hallintaan. Keskon myymälöissä pienistä suuriin on jo vuosia ollut käytäntö, että kylmäkoneet integroidaan kiinteistön lämmitykseen ja niiden hukkalämpö käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Ilvesvuoren logistiikkahankkeessa tämä sama toteutuisi isommassa mittakaavassa, toteaa Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula.

Logistiikkahallien yhteyteen on suunniteltu louhittavaksi lämpövarasto, joka täytetään puhtaalla vedellä. Kausivarasto mahdollistaa logistiikkakeskuksen kylmäkoneiden tuottaman lauhdelämmön varastoimisen ympäri vuoden. Kesäaikana lämpöä jää yli ja sitä voidaan siirtää esimerkiksi Nurmijärven Sähkön käyttöön.

Kesko tekee Nurmijärven Sähkön kanssa syvää yhteistyötä Ilvesvuoren projektissa. Tarvitsemme sähköä ja lämpöä, mutta yli jäävällä lämmöllä voitaisiin esimerkiksi kattaa merkittävä osa Nurmijärven Sähkön kaukolämpöverkon tarpeesta. Parhaassa tapauksessa Nurmijärven Sähkö saa keskuksesta takaisinpäin uusiutuvasti tuotettua lämpöenergiaa, joka voi auttaa yhtiötä luopumaan viimeisistäkin fossiilisista polttoaineista, Sivula toteaa. Kaikki Keskon hankkima energia on 100-pro[1]senttisesti uusiutuvaa. Myös logistiikkakeskuksessa käytettävä energia on uusiutuvaa.

Vettä Vantaasta

Kausilämpövaraston suunniteltu koko on noin 320 000 m3. Sen louhimisessa syntyvä murske on tarkoitus käyttää mahdollisimman pitkälti paikan päällä alueen tasaukseen. Syntyvä luolasto tiivistetään injektoimalla kalliohalkeamat ennen sen täyttämistä. Sen jälkeen luolasto täytetään luonnonvedellä todennäköisesti Vantaanjoesta pumppaamalla ja puhdistamalla, Sivula toteaa. Vesivarasto muodostuisi useammasta rinnakkaisesta vaakasuuntaisesta tunnelista. Kyseessä on kuin suuri maanalainen lämpöpatteri, johon logistiikkakeskuksen laitteiston hukkalämpö voidaan lämpöpumppujen avulla siirtää talteen ja käyttää myöhemmin. Näin voimme tasata vuotuista energiatarpeen vaihtelua. Jättimäinen jääkaappipakastin elintarvikkeille Logistiikkakeskuksessa varastoidaan pääasiassa elintarvikkeita. Laitos vastaisi lopullisessa muodossaan noin kolmasosasta Suomen elintarvikehuollosta ja sillä olisi merkittävä asema huoltovarmuuden luomisessa. Tällöin logistiikkakeskuksesta liikennöisi 630 kuljetusajoneuvoa vuorokaudessa.

Tällä hetkellä ollaan projektin kanssa suunnitteluvaiheessa kuluvan vuoden loppuun ja pitkälle seuraavaan vuoteen. Kun hankkeen suunnittelu on saatu loppuun ja viranomaisluvat myönnetty, hankkeesta tehdään erikseen käynnistämispäätös. Logistiikkakeskus rakennettaisiin suunnitelmien mukaan vaiheittain. Sitä mukaa kuin yksi osio valmistuisi, sinne muuttaisi toimintoja. Täyteen laajuuteen logistiikkakeskus saataisiin runsaan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä Keskon päivittäistavarakaupan keskusvarastot sijaitsevat Vantaan Hakkilassa. Ne ovat käymässä ahtaaksi ja siirtyvät vähitellen Nurmijärvelle, jos hanke etenee.

– Varasto tulisi valmistuttuaan palvelemaan koko Suomea eli siellä varastoitaisiin kaikki ne tuotteet, jotka kulkevat keskusvaraston kautta kauppaliikkeisiin. Suomessa Keskolla on noin 770 K-Marketia, 250 K-Supermarketia ja 81 Citymarketia. Varastoa käyttäisi myös foodservice-alan markkinajohtaja Kespro, jonka asiakkaita ovat mm. ravintolat, hotellit, kahvilat, liikenneasemat ja julkishallinnon laitokset. Nykyinen energiakriisi antaa tukea sille käsitykselle, että olemme olleet etunojassa oikealla asialla. Juuri tämäntyyppisten ratkaisujen tarve on kasvanut valtavasti, joissa ensin säästetään energiaa, kierrätetään sitä, ja energiavaraston avulla voidaan tasata kulutusta, Mika Sivula toteaa.

Päävalikko