Kellojen siirto näkyy Venla-palvelussa
Asiakkaamme teki oudon havainnon Venla-palvelun grafiikassa 25. lokakuuta. Kello kolmen aikaan yöllä näkyi outo kulutuspiikki, jolle ei ollut selitystä. Kävi ilmi, että kun siirrytään talviaikaan, Venla-palvelu näyttää energiankulutuksen kahdesti saman tunnin ajalta, kun taas keväällä tuntia kolmesta neljään ei ole lainkaan. Ja näinhän sen pitääkin olla.
Nurmijärven Sähkön energianeuvoja Jarmo Kauppi kertoo, että kelloja siirretään aina juhannusta kohti. Keväällä yksi tunti otetaan pois, kun taas syksyllä aikajärjestelmään lisätään yksi tunti siirtämällä kellon viisareita taaksepäin yöllä kello neljästä kello kolmeen.
Syksyllä ajanmuutosvuorokaudessa on 25 tuntia, keväällä 23. Tänä vuonna kelloja siirrettiin keväällä 29. maaliskuuta, syksyllä 25. lokakuuta.
– Syksyllä tuon yhden tunnin kohdalla on kahden tunnin mittaustulokset eli kaksi mittausjaksoa päällekkäin yhden tunnin kohdalla. Keväällä taulukossa näkyy tunnin mittainen aukko, Kauppi toteaa.
Järjestelmän toimittaja Rejlers toteaa, että kyseessä on järjestelmän ominaisuus, ei vika. Näin tämä on aina ollut. Kellonsiirtämishetkien esittäminen on haasteellista. Lukemat eivät häviä mihinkään, kyse on siitä, millä aikaleimalla ne halutaan graafisesti esittää. Paras olisi näyttää ne aina normaaliajassa.
Karkausvuosi ei aiheuta ongelmia
Toinen erikoinen tilanne syntyy karkausvuoden aikana, kun helmikuuhun lisätään yksi ylimääräinen vuorokausi. Tämä johtuu siitä, että maapallon kierros auringon ympäri ei ole ihan tasan 365 vuorokautta, vaan vähän enemmän. Jotta talvi ja kesä osuisivat pitkässä juoksussa kalenterissa aina samaan kohtaan, on joka neljäs vuosi lisättävä vuoteen yksi vuorokausi.
– Karkauspäivä ei aiheuta mitään ongelmia. Lähinnä sillä on merkitystä silloin, kun tarkastellaan eri vuosien kulutuksia keskenään. Olen yleensä poistanut koko vuorokauden lukemat, niin olen saanut keskenään tarkemmin vertailukelpoiset kulutuslukemat, energianeuvoja Jarmo Kauppi toteaa.
Kellojen siirto eli englanniksi ’daylight saving time’ on ollut vaihtelevasti käytössä eri maissa 1900-luvun alkupuolelta. Sen tarkoituksena on ollut asettaa valoisa aika paremmin käyttöön ja näin mm. säästää energiaa. Kesäaika on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1981, vaikka ensimmäinen kesäaikakokeilu tehtiin vuonna 1942.
Suomi on esittänyt kellojen siirtelystä luopumista Euroopan komissiolle, joka esittikin vuonna 2019, että siirtelystä luovuttaisiin. Kunkin maan parlamentti päättää asiasta kansallisesti ja viimeinen siirto tapahtuisi maaliskuussa 2021. Koronatilanne siirtänee asiasta päättämistä.
