Nurmijärven kunta sijoittui ykköseksi ilmastotavoitteita ja –toimenpiteitä selvittäneen tutkimuksen päästötilastossa, joka koski 50 suurinta kuntaa. Kuntien päästöistä 3/4 muodostuu lämmityksestä ja liikenteestä, joten Nurmijärven Sähkön tuottamalla biolämmöllä on merkittävä osuus hyvästä tuloksesta. Tutkimuksen järjestänyt SITRA mainitsi erikseen raportissaan Nurmijärven Sähkön kaukolämmön bio-osuuden kasvattamisen 98 %:iin.
Nurmijärvi oli asukasta kohti vähäpäästöisin tutkimuksessa, jossa laskettiin 50 suurimman kunnan jätehuollon, tieliikenteen, erillislämmityksen, kaukolämmön, sähkölämmityksen ja kuluttajien sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöt. Nurmijärveläinen tuotti keskimäärin 2,1 tonnia hiilidioksidia, kun heikoimmin sijoittunut Seinäjoki 4,5 tonnia (vuonna 2015). Nurmijärven ilmastotoimenpiteinä tuotiin esiin paitsi biolämpö, myös tuulisähkön, maa- ja järvilämmön lisääminen, kantaverkon rakentamisen jatkaminen sekä yhdyskuntarakentamisen tiivistäminen julkisen liikenteen väylien ympärille.
Nurmijärven ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2025, johon mennessä kuntien energiatehokkuussäästötavoite on 9 %. KUUMA-tavoitteen mukaan asukaskohtaisia päästöjä pyritään vähentämään 25 % vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalisuustavoitetta kunnalla ei ole. SITRA (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) arvioi Nurmijärven kunnianhimon tavoitteiden suhteessa toimenpiteisiin keskinkertaiseksi. Nurmijärven kunta on jo vuosia tehnyt mittauksia kuntalaisten ekologisesta jalanjäljestä ja kasvihuonepäästöistä. Käyrillä näkyy kunnan kasvu, mutta myös asumisen energiatehokkuus, julkisen liikenteen käytön lisäys ja kulkupelien vähäpäästöisyys. Olemme saavuttamassa tavoitteemme vähentää asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä neljänneksellä vuodesta 2006 vuoteen 2020. Nurmijärvi on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, saanut kunnan hallitsemien kiinteistöjen lämpöindeksiä pienennettyä ja siirtynyt LED-valaistukseen. Parhaillaan pohdimme liittymistä HINKU-ohjelmaan, toteaa kunnanjohtaja Outi Mäkelä.
SITRAn projektikokonaisuus
SITRA on käynnistänyt Ilmastoratkaisut-projektikokonaisuuden vuonna 2018. Sen tarkoitus on tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastopolitiikan tueksi. Selvitys kuntien ilmastotavoitteista ja –toimenpiteistä kuuluu projektiin, joka paitsi selvittää päästöt, kirjaa myös kuntien nykyiset toimenpiteet ja tavoitteet, listaa mahdollisia toimenpiteitä ja haasteita, mutta tuo esiin myös mahdollistajia ja tukimekanismeja. 50 suurinta kuntaa kattaa 70 % väestöstä ja kolmanneksen Suomen päästöistä. Näistä 43:lla oli päästötiedot saatavilla. Yhtenäistä, kaikki Suomen kunnat kattavaa laskentaa ei ole olemassa. Kunnilla on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla. Neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, vuonna 2040 puolet. Kunnat eivät voi vaikuttaa suoraan kaikkiin päästöihin, mutta jos 50 suurimman kunnan tavoitteet toteutuvat, ne vähentävät Suomen päästöjä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä, mikä kuvataan merkittäväksi vaikutukseksi. Tavoitteisiin pääseminen vaatii kunnilta investointeja päästöttömään lämmöntuotantoon ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Suomessa päästöt jatkavat laskuaan
Suomen sähkönkulutuksen päästöt ovat laskeneet viime vuosina. Syynä tähän ovat vesisähkön tuonnin ja tuulivoimatuotannon kasvu sekä hiilen korvaaminen uusiutuvalla biomassalla. Suurissa kaupungeissa käytetään edelleen hiiltä lämmitykseen, mutta pienissä – kuten Nurmijärvellä – on siirrytty biomassaan. Erillislämmityksen (esim. öljylämmitteinen pientalo) päästöt laskevat hitaasti, mutta siirtyminen maalämpöön auttaa. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet, koska kaatopaikkoja on suljettu ja kaasuja otetaan talteen. Maatalouden päästöt ovat laskeneet kokonaisuudessaan, mutta pienissä kunnissa nousseet, mikä johtuu tuotannon keskittymisestä ja tilojen lopettamisesta. Liikenteen osalla biopolttoaineiden sekoite-velvoite on auttanut, mutta kunnat eivät ole halukkaita heikentämään yksityisautoilun palvelutasoa.
Tuotetaan mikä pystytään sitomaan
Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että tuotetaan se mikä pystytään sitomaan. Yleisimmät suunnitellut ilmastotoimenpiteiden kohteet ovat kaavoitus, energia ja liikenne. Erityisesti kaavoitus ja julkiset hankinnat mainitaan alihyödynnettyiksi. Kunnille on tarjolla tukiverkostoja ja rahoitusta. Merkityksellisimmiksi toimiksi ilmastonmuutosta hillitsevässä työssä mainitaan kaavoitus ja maapolitiikka, polttoainevalintojen omistajaohjaus, julkisen liikenteen kehitys- ja rakentamishankkeet sekä kuntalaisten ja yritysten aktivoiminen. Haasteita ovat rahoitus, päästötietojen saaminen ja niiden tulkinta, ilmastotyön osaaminen ja kaikkien sitouttaminen. Rahallisia resursseja on saatavissa EU:lta ja kansallisilta toimijoilta, ja osaamista esimerkiksi Motivalta ja Kuntaliitosta.
Esimerkkejä
Onnistuneesta ilmastotyöstä on muitakin käytännön esimerkkejä. Mäntsälässä datakeskuksen hukkalämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Joensuussa on rakennettu pyöräkatuja, joilla pyörät on priorisoitu. Porvoossa tontinomistaja saa alennusta, jos ottaa käyttöön energianseurantalaitteiston. Helsingissä rakennetaan korkealle ja Helen siirtyy hiilivoimasta uusiutuviin polttoaineisiin. Porvoon kouluissa tarjotaan yksi vegaaninen ruoka joka viikko. LED-valoja on otettu käyttöön useassa kunnassa.
