Ihmiset eivät ymmärrä, kuinka paljon omasta sähköyhtiöstä jää rahaa kuntaan. Yllätys on myös se, että ihmiset eivät tiedä sitäkään, että myös verkkoyhtiö on täällä oma. Ja vielä hyvin hoidettu ja tuottava, kilpailukykyisin hinnoin, toteaa kunnanvaltuutettu ja Nurmijärven Sähkön hallituksen puheenjohtaja Jari Vainio – kävi Helsingissä syntymässä, mutta perhe muutti takaisin Nurmijärvelle jo 1970-luvulla. Ali-Ollan sukuhaaraa nurmijärveläinen jo 21. polvessa.
Kun sähköyhtiö on oma, eikä kasvottoman liikeyrityksen omistuksessa, pysyvät sähkön ja sen siirron hinnat hallinnassa. Verkosta myös huolehditaan, toisin kuin monesti maksimaalista voittoa tavoittelevissa yhtiöissä. Nurmijärven Sähköverkko Oy:n verkossa on ollut erittäin vähän jakelunkeskeytyksiä verrattuna vastaavantyyppisiin verkkoyhtiöihin. Voisi jopa sanoa, että valtakunnallisessa sähkönjakelun häiriöiden vertailussa olemme hyvin lähellä kaupunkiyhtiöiden sähkönjakelun laatua. Verkon kunnossapitoon ja investointeihin sijoitetaan rahaa, mutta silti kykenemme jakamaan kuntaan osinkoja ja pitämään siirtohinnan edullisena, Vainio toteaa.
Jari Vainio on oikea mies puhumaan kunnan edusta. Hänen sukujuurensa ovat syvällä Nurmijärven maaperässä, jonne ne työntyivät jo 1400-luvulla. Isä-Reino oli laajalti tunnettu kauppias, kotoisin Kirkonkylältä.
Pitkäaikainen kuntaomistaja ei riistä asiakkaitaan. Kunnan omistama yhtiö ei hae maksimaalista voittoa hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi hyöty omasta yhtiöstä tulee aina jotain kautta kuntalaisille. Osinkoa, verotuloa, avustusta ja suoraa mainostukea. Tämä jokaisen pitäisi muistaa, kun keskustellaan sähkön hinnasta. Nurmijärven Sähkön hinnat ovat kilpailukykyiset, koska organisaatio on pieni eikä välikäsiä ole.
Yhtiön strategiassa todetaan, että siirtohinnat pidetään alle keskiarvojen. Säästö siitä, että vaihtaisi sähkön toimittajaa, on marginaalinen – eikä sitä kannata tehdä muutenkaan, koska raha menee silloin pois kunnasta, Vainio toteaa.
Lypsävää lehmää ei kannata myydä
Omaa sähköyhtiötä ei tulla myymään pois – Vainio ei näe siinä mitään järkeä. Vaikka kunnan velkataakka on kasvanut ja tiukkaa on, on velan määrä jäänyt alle sen mitä on arvioitu. Ja tärkeintä on, että sähköyhtiö tuottaa niin paljon hyvää.
Nurmijärvi on vähän kuin Asterixin kylä, joka seisoo omillaan ja vastustaa hyökkäyksiä – paikallisuus on ykkösjuttu. Tuusula on hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua. Kunta hankkiutui viime vuosituhannella velattomaksi myytyään sähköyhtiönsä. Kun tilanne näyttää hyvältä, innostutaan helposti tuhlaamaan. Nyt velkataso on palannut.
Verkkopuolella eräät yritykset eivät halunneet investoida verkon ylläpitoon voittoja maksimoidessaan, jolloin verkot rappeutuivat. Laki pakotti ne sitten palauttamaan maksuja asiakkaille. Useat sähkön suurkuluttajat saivat silloin takaisin kymmeniä tuhansia euroja liikaa perittyä siirtohintaa, tämä tosin mainostettiin hinnan alennuksena, mutta todellisuudessa olivat siihen pakotettuja.
Puhelinmyynnille jyrkkä ei
Jari Vainio on puhelinmyyntiä vastaan, koska siinä tilaisuus tekee varkaan. Aletaan myydä tuotetta muunnetulla totuudella. Suurin osa puhelinmyyjistä ei ole edes sähköyhtiöiden palveluksessa, joten pitää heidänkin saada jostain välistä oma tuottonsa, joka jää siihen lopulliseen hintaan tavalla tai toisella.
Ei pidä aliarvioida asiakkaita, mutta aika paljon kauppoja menee läpi. Muutamaksi kuukaudeksi saadaan halvempi hinta. On muistettava, ettei kukaan lähtökohtaisesti toimita sähköä tappiolla. Jotkut myyjät ovat jopa väittäneet Nurmijärven sähkön lopettaneen ja saaneet sillä asiakkaat vaihtamaan yhtiötä.
Nurmijärven Sähkön vahvuuksiksi Vainio lukee paikallisuuden ja hyvin hoidetun infrastruktuurin. Yhtiön haasteena on se, että pinta-ala on suuri ja keskuksia on hajallaan kunnassa. Kehityskohtana hän näkee, että olisi hyvä saada luotua tai hankittua lisää omaa sähköntuotantoa.
Myös lämpöpuoli on yhtiössä erinomaisella tolalla. Suurin osa lämmöstä – parhaimmillaan yli 97 % – tuotetaan uusiutuvalla energialla eli puulla ja se antaa kilpailukykyä nykyisillä lämmitysmarkkinoilla.
Vainion oma, omin käsin rakennettu talo lämpiää osittain uusiutuvalla energialla eli takoissa poltettavalla puulla, jota lähimetsistä saa runsaasti. Päälämmitysmuoto on öljy, mutta kattilassa on lisäksi sähkövastukset. Talossa on myös kaksi ilmalämpöpumppua. Maalämpö tulee ajankohtaiseksi, kun öljykattila vanhenee. Ammatiltaan Jari Vainio on yrittäjä-isännöitsijä. Harrastuksiin kuuluu golf, harrasteautot ja metsästys.
