Sähkön markkinahinta on ollut jyrkässä nousussa viime syksystä. Jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa hinta alkoi nousta ja jatkoi kohoamista sodan puhjettua. Hinnannousun takana on useita syitä, muun muassa normaalia huonompi vesitilanne Etelä-Norjassa, lisääntyneet siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan ja polttoaineiden (maakaasu ja hiili) sekä päästöoikeuksien hintojen nousu.
Pohjoismaisen sähkömarkkinan tärkein vesivoiman tuotantoalue on Etelä-Norjassa, jossa vesitilanne on ollut normaalia heikompi. Niin sanottu vesivarastotase, johon lasketaan varastoaltaissa olevan veden lisäksi lumeen sitoutunut vesi sekä altaisiin matkalla oleva vesi, oli pahimmillaan miinuksella 15 TWh verran ajankohdan normaaliin verrattuna. Tämä vastaa noin 17,5 % Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta.
Norja oli jo aiemmin lisännyt sähkönsiirtokapasiteettia Saksan suuntaan, mutta syksyllä Etelä-Norjasta avattiin käyttöön sähkönsiirtokaapeli Iso-Britanniaan. Keski-Euroopan tukkuhintataso on korkeampi kuin meillä, joten sähköä virtaa siihen suuntaan, josta Norja saa paremman hinnan. Samalla hinta meillä nousee kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. – Keski-Euroopassa rakennetaan vihreän siirtymän myötä paljon uusiutuvaa tuotantoa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, joka voi myös painaa hintaa alas, kun sitä on käytettävissä. Toisaalta jos ei tuule tai aurinko ei paista, niin sähkö on tuotettava hiili- ja kaasuvoimalla ja turvauduttava enemmän tuontienergiaan, toteaa Voluen Branch Manager Finland Esko Kytömäki.
Ydinvoimaa ajetaan alas vihersiirtymän nimissä, mutta sitä on vaikea korvata vihertuotannolla, jolloin taas tarvitaan fossiilisia polttoaineita tai tuontisähköä. Pohjoismaisilla markkinoilla Etelä-Norja on sähkön tärkein tuotantoalue. Ennen spot-kaupassa sen hinnat ovat olleet Suomen hintojen alapuolella, mutta nyt alkuvuodesta Etelä-Norjan hinta oli 145 eur/ MWh, kun Suomessa se oli 100 eur/MWh. Maaliskuussa hinnat olivat 195 eur / 110 eur. NordStream2 viivästyi – NordStream2-kaasuputki piti ottaa jo käyttöön, mutta syksyllä saksalaiset alkoivat hidastella sertifioinnin kanssa. En tiedä, oliko poliittista peliä, mutta venäläiset eivät toimittaneet kaasua vaihtoehtoisia reittejä, joten kaasun hinta nousi, kun kaasun varastotasot jäivät selvästi ajankohdan normaalia alemmalle tasolle talvea vasten. Keski-Euroopassa alettiin käyttää enemmän kivihiiltä, jonka päästöt ovat taas runsaampia eli kalliimpia, Kytömäki toteaa. Tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, että NordStream2 putki voi jäädä kokonaan käyttämättömäksi. – Ukrainan tilanne sai maakaasun hinnan nousemaan ihan uusille tasoille, kun pelko Venäjän kaasutoimitusten katkeamisesta kasvoi. Jos viime vuoden alussa kaasun hinta oli 15 e/MWh, nyt se kävi jo yli 300 e/MWh:ssa.
Keski-Euroopassa ollaan kovin kaasusidonnaisia. Venäjän kaasusta yritetään nyt päästä eroon, joka pienentäisi riskejä. – Nyt esitetään kysymyksiä, onko pakko luopua kivihiilestä ja ydinvoimasta suunnitellussa aikataulussa. Muiden muassa Britannia miettii, pitäisikö viivästyttää hiililaitosten sulkemisia. – Suomeen sähköä Venäjältä tuodaan koko ajan (maaliskuun tilanne) 1300 MW vauhdilla. Olkiluoto 3 helpottaa Suomen tilannetta hiukan, kun se pääsee täyteen, 1600 MW tehoon tämän hetken tiedon mukaan kesällä. Venäjällä sähkö on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin täällä, joskin pörssi toimii eri lailla, kun tietyillä tunneilla hintaan lisätään kapasiteettimaksu. Siksi toisinaan tiettyyn aikaan päivästä ei kannata tuoda. Nyt maaliskuussa ainakin kannatti edelleen tuoda koko ajan. Sähkön hinnannousua ennustettu pitkään – Jo pitkään analyysitalot ovat ennustaneet, että sähkön hinta nousisi selkeästi, mutta tätä ennen se ei ole toteutunut. Tulevien vuosien sähkö johdannaisten hintataso on tällä hetkellä verottomana 4 snt/kWh tasolla, mutta ennusteet povaavat kaksikin senttiä korkeampia hintoja. Olkiluoto 3:n tuottaman sähkön hinta on arviolta verottomana 5 snt/kWh tasolla. – Olemassa olevia ydinvoimalaitoksia ei kannata poistaa nykytilanteessa, mikäli ne ovat teknisesti kunnossa. Tuulivoima ja aurinkoenergia asettavat sähköverkoille haasteita epätasaisuudellaan. Esimerkiksi 3.2.2022 klo 18 tuulituotannon teho Suomessa oli 14 MW, kun 24 tunnin kuluttua tästä teho oli hieman alle 3000 MW.
Mihin sähkö siirretään, jos sitä tulee liikaa kerralla tai jos tilanne tapahtuu toisin päin, niin mistä puuttuva tuotanto saadaan niin nopeasti? – Jos suunnitelmat tuulivoiman rakentamisesta toteutuvat, kapasiteetti voi moninkertaistua. Tuulivoimayhdistyksen sivuilla kerrotaan, että tammikuuhun 2021 mennessä Suomessa on julkaistu tuulivoimahankkeita yli 21 000 MW:n edestä. Millä tuotannon heilahtelu hoidetaan sitten, jos se toteutuu? Tuotannon teho heilahtelee voimakkaasti yön ja päivän välillä. Suomessa tuulee keskimäärin enemmän yöllä kuin päivällä, koska tuulivoimaloita on enemmän sisämaassa, jossa tuulee öisin enemmän kuin rannikoilla. – Ratkaisu voisi löytyä erilaisista akkusysteemeistä, mutta toistaiseksi niitä ei ole vielä tarvittavassa suuruusluokassa. Yksi ratkaisu on kulutusjousto eli sähkön käytön ajoittaminen siihen aikaan vuorokaudesta, kun sähkö on halvinta ja samalla vähentää käyttöä silloin, kun sähkö on kalleimmillaan. Tällä hetkellä hintaero yö- ja päiväajan välillä on jo huomattava, joten sitä kautta on saatavissa suuria säästöjä, jos ostaa sähkön markkinaehtoisesti.
