Suomen suurin maalaiskunta pääkaupungin kupeessa
– Kaupungistuminen ei ole mikään kiveen hakattu asia. Maaseutu ja kaupunki tarvitsevat toisiaan, toteaa Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen. Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta väestöltään ja houkuttelee asukkaita rauhallisella, luontoa lähellä olevalla brändillään, joka tarjoaa kuitenkin pääkaupunkiseudun mahdollisuudet. Kunnan houkuttelevuuteen antaa lisänsä oma sähköyhtiö.
Maailmalla isoissa kaupungeissa mm. Pariisissa muuttaa jo maalle pois kaupungista enemmän ihmisiä kuin kaupunkiin. Sipilän hallituksen aikana maan talous- ja työllisyyskehitys oli tavoitteitakin parempaa ja toisin kuin luullaan, se oli sitä nimenomaan muissa kuin eteläisen Suomen maakunnissa, Toivonen toteaa.
– Koko Suomi ei ole koskaan ollut asuttuna. Terminologia johtaa vääriin mielikuviin. Meidän tulee pitää huolta siitä, että siellä missä nyt on asutusta, on sitä myös tulevaisuudessa. Maaseudun elinvoimaisuus ja houkuttelevuus on myös kaupunkiemme hyvinvoinnin tae. Kansantaloutemme ja erityisesti vientiteollisuutemme tuotanto ja työ tehdään maakunnissa ja ilman sitä työtä ei olisi yritysten pääkonttoreita ja virastoja verojälkineen Helsingissä.
Maataloudesta ratkaisu ilmastonlämpenemiseen
Kallepekka Toivonen ihmettelee sitä, kuinka maaseudun ja maatalouden merkitystä ilmastonmuutoskeskustelussa vääristellään.
– Ideologisista ja ties mistä syistä maatalous ja erityisesti kotieläintuotanto on nostettu syytettyjen penkille vaikka todellisuudessa maa- ja metsätalous tulevat olemaan isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa kun fossiilienergiasta siirrytään uusiutuvaan energiaan.
– Ainoat hiilinielut tällä maapallolla ovat pelto, metsä ja vesistöt. Kaikki vihreä kasvaessaan yhteyttää hiilidioksidia ja meillä on valtavasti mahdollisuuksia lisätä hiilen sitoutumista mm. peltomaahan. Kotieläintuotanto on erittäin tärkeä lenkki suomalaisessa kestävässä maataloudessa. Meillä kertyy pohjavettä 60 % enemmän kuin käytetään joka vuosi, siksi voidaan sanoa, että veden juottaminen vaikkapa lypsykarjalle on veden jalostamista maidoksi.
– Tuotantoeläinten rehut ovat lähes täysin kotimaisia ja perustuvat pitkälti nurmipeltoihin, joita valtaosa Suomen pelloista on. Kasvipeitteiset nurmet parantavat peltojen rakennetta ja siten tuottavuutta sekä sitovat parhaimmillaan jopa kahdeksankertaisesti enemmän hiiltä kuin viljapelto. Lyhyesti pelkistäen voidaan sanoa, että ulkomaiset niin kasvikset kuin liha ovat ilmastopahis ja kotimaiset kestävästi tuotetut kasvikset ja eläintuotteet ovat ilmastoteko.
Edunvalvoja MTK:n rooli on muuttunut
Kallepekka Toivonen on ollut vahvasti mukana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) toiminnassa, kuten MTK:n ylimmän päättävän elimen MTK:n valtuuskunnan jäsenenä sekä MTK-Uusimaan, että paikallisyhdistyksen, MTK-Nurmijärven puheenjohtajana. Nykyisin hän on vielä mukana paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Keskusliitossa konkareiden miehittämässä MTK:n säätiön hallintoneuvostossa.
– Aikoinaan ennen EU:hun liittymistä MTK:n rooli oli suuri, kun se neuvotteli valtiovallan kanssa, mitkä ovat maidon, lihan ja viljan tuottajahinnat vuodeksi eteenpäin. Nyt EU-aikana eletään yhteisessä EU-maatalouspolitiikassa ja hinnat muodostuvat markkinoilla ja niihin ei voi suoraan vaikuttaa. Mutta edunvalvonnan merkitys ei ole vähentynyt, päinvastoin haasteet ovat valtavasti kasvaneet. MTK:lla on arvostettu ja iso rooli kotimaisen maa- ja metsätalouden puolesta puhujana pellolta ja kannolta aina Brysselin kabinetteihin.
– EU:n nykyinen ohjelmakausi päättyy tämän vuoden lopussa. Uuden ohjelmakauden valmistelu on edelleen kesken, joten vanhan ohjelmakauden pohjalta mennään arviolta vielä vuoteen 2023 saakka.
– Uudella ohjelmakaudella tullaan vahvistamaan jäsenvaltioiden päätäntävaltaa kansallisesta maatalouspolitiikasta. Ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalius ja ympäristönhoito ovat keskeisiä tavoitteita, kuten myös sukupolvenvaihdokset, kohtuullisen tulotason turvaaminen ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen.
– EU:n budjetissa maatalouden osuus on toiseksi suurin, noin 38 %:n luokkaa. Brexitistä johtuen jää noin 12 mrd:n vaje, joka täytetään pääasiassa jäsenmaiden jäsenmaksuja korottamalla. Alun perin komissio esitti maatalouden ns. kakkospilarin varojen leikkaamista 25 %:lla. Suomen puheenjohtajuuskaudella on neuvotteluissa saatu leikkaus kohtuullistettua niin, että nyt puhutaan noin 5 – 10 %:n leikkauksesta.
Satavuotias paikallisyhdistys
Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys on perustettu 9.7.1917 ja se tarkoittaa sitä, että olemme maan toiseksi vanhin tuottajayhdistys ja vain muutaman päivän Huittisten Tuottajain Yhdistystä nuorempi.
– Ennen sotia paikallisyhdistyksen kunnallispoliittinen merkitys ja vaikutusvalta oli suurempi aina 1970-luvulle saakka. Tänä päivänä yhdistyksen toiminta on enemmän viljelijöiden yhteisen kanssakäymisen mahdollistaja koulutuksen, tilaisuuksien, retkien ym. järjestäjänä. Edunvalvontaa tehdään maankäyttöön ja ympäristöön liittyvissä paikallisissa asioissa ja asioissa, joissa tarvitaan maa- ja metsätalouden näkemystä.
– MTK-Nurmijärvellä on vapaa-ajan mökki Haavisto Vihtilammen rannalla, jota vuokraamme paitsi jäsenistölle myös ulkopuolisille. Siellä on ajanmukainen mökki, sauna ja grillikota. Suosituin tapahtuma Haavistossa on kesäkuukausina joka tiistai-iltana pidettävä jäsenistölle avoin saunailta, Toivonen toteaa.
Nurmijärven Sähkö tuo kuntalaiselle etua
– Nurmijärven Sähkön tärkein arvo on paikallisuus. Yhtiö toimii täällä paikan päällä ja siellä on töissä tuttuja ihmisiä, jotka saat koska vaan kiinni. Yhteistyö ja -ymmärrys ovat toiselta planeetalta kuin ison kasvottoman yhtiön kanssa olisi, Toivonen toteaa.
– Naapurin poika ajoi traktorillamme pellolla sähköpylvään poikki niin, että pylväs jäi etukuormaajan kauhaan pystyyn ja soitti minulle, että mitäs tehdään? Soitin samantien verkkojohtaja Osmo Karvoselle, joka rauhallisesti opasti; “Sano kaverille, että kääntää traktorin virrat pois, ei koske mihinkään ja kävelee rauhassa pois paikalta”. Puolen tunnin päästä sähköyhtiön miehet tulivat paikalle korjaamaan vaurioita.
– Nurmijärven Sähkö seuraa aikaansa ja mm. tuottaa 98 % kaukolämmöstä uusiutuvalla energialla, joka on peräisin lähialueilta. Yhtiö on mukana myös useissa tuulivoimahankkeissa.
– Kun yhtiö on kunnan omistuksessa, olemme määritelleet, että sähköä toimitetaan kuntalaisille hinnalla, joka on alle valtakunnan keskitason. Ei tarvitse miettiä, kun joku yhtiö puhelimitse tarjoaa halvalla hinnalla sähköä, että mitä hinta on sitten vähän ajan päästä? Omalla sähköyhtiöllä on myös taloudellista merkitystä, koska osinkotuotto on ollut kahdesta kolmeen miljoonaan euroon vuodessa.
