Tässä jutussa sähkömarkkinoita ammatikseen seuraava Esko Kytömäki Volue Finlandilta selvittää sähkömarkkinoiden tilannetta ja hintojen kehitystä – sekä muita markkinoihin juuri nyt liittyviä aiheita.
Sähkömarkkinoiden tilanne on merkittävästi rauhoittunut viime syksyn ja talven tilanteesta. Hintataso on selvästi alempi, johon on Suomessa vaikuttanut mm. Olkiluoto 3 kaupallisen tuotannon alkaminen. Myös lisääntynyt tuulivoiman tuotanto ja hyvä Norjan ja Ruotsin vesitilanne on painanut hintoja alas.
Jos sähköjohdannaisten perusteella katsoo ensi vuoden hinnan, niin tällä hetkellä tätä artikkelia kirjoitettaessa alle 8 snt/kWh (alv 24%), kun korkeimmillaan vastaavan ajan hinta oli viime vuoden elokuussa lähes 16 snt/kWh. Alimmillaan tällä vuosikymmenellä vuoden 2024 noteeraus on ollut marraskuussa 2020, jolloin se oli alle 3,0 snt/kWh. Vastaavasti viime vuoden toteutuma Suomessa oli noin 15,5 snt/ kWh.
Tulevan talven hintaa on vaikea ennakoida
Tämän hetken johdannaishinnoista laskettu talven (marras-maaliskuun) sähkön hinta Suomessa on 7,5-8,0 snt/kWh (alv 0%). Hinta elää kuitenkin päivästä toiseen. Syys-lokakuun aikana tulevan talven hinta kävi alimmillaan jopa alle 5,5 snt/kWh tason. Vertailun vuoksi viime talven vastaavan ajan spot-hinnan keskiarvo oli noin 13,5 snt/kWh.
Suomen osalta vaikuttavia tekijöitä ovat: ydinvoiman ja siirtoyhteyksien käytettävyys, tuulivoiman tuotantotaso sekä vesitilanteen kehittyminen Norjassa ja Ruotsissa. Näihin taas vaikuttaa myös Keski-Euroopan tilanteen kehittyminen, koska sähköä siirretään Keski-Eurooppaan siirtokapasiteetin rajoissa, mikäli hintataso siellä on korkeampi.
Millaisia sopimuksia asiakkaiden kannattaa nyt tehdä?
Jos asiaa tarkastelee pitkällä aikajänteellä, spot-hintainen sopimus on loppukäyttäjän kannalta edullisin. Jos asiakkaalla on mahdollista vaikuttaa omaan sähkönkäyttöönsä, niin spot-hintainen sopimus (jossa sähkön ostohinta määräytyy tunneittain) kannattaa ottaa. Jos sähkönkäyttöä pystyy vähentämään niillä tunneilla, kun sähkön hinta on korkeimmillaan (yleensä aamuisin ja iltaisin), ja käyttämään sähköä enemmän niillä tunneilla, kun sähkön hinta on alimmillaan (yleensä yöaikaan), niin silloin pääsee edullisimpaan kokonaiskustannukseen.
Jos tunneittain vaihtuva hinta ei kiinnosta, niin silloin tällaiset uudet sopimusmallit, joissa on kiinteä lähtöhinta, mutta jota sitten ”korjataan” asiakkaan käytön ajoittumisen perusteella voisi olla hyvä vaihtoehto. Eli tällöin maksetaan tietty ”kattohinta”, vaikka spot-hinnan taso nousisikin korkeammalle, kunhan kuitenkin omaa käyttöä pystytään ”pitämään kurissa” kalleimmilla tunneilla.
Yleensä ottaen toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia kannattaa käyttää silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan. Näistä pääsee kahden viikon irtisanomisajalla eroon, jos tarjolle tulee edullisempia vaihtoehtoja.
En suoraan sulkisi pois mitään sopimustyyppiä yksiselitteisesti. Asia riippuu ajankohdasta ja hintatasosta. Tietysti määräaikainen kiinteähintainen sopimus ei yleensä ole hyvä vaihtoehto silloin, jos sopimuksen joutuu tekemään korkeiden hintojen aikaan. Mutta jos hintataso on matala, niin silloin kahden vuoden määräaikainen sopimuskin on hyvä vaihtoehto.
Onko sähköpula edelleen mahdollinen?
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä ja sähköpulan riski on pieni. Kotimainen tuotanto on kasvanut ja sähkön tuonnin saatavuus naapurimaista on parantunut. Fingrid arvioi, että talven huippukulutus jäisi hieman viime talvea alemmaksi perustuen viime vuosien toteutumiin ja kulutusjouston vaikutukseen. Sähkön käytön vähentäminen on tärkeää erityisesti tarjonnasta ollessa niukkuutta, jolloin myös sähkön hinta on tyypillisesti korkealla.
Viime talven kokemusten perusteella vapaaehtoisen (=korkean hinnan ohjaamaa) sähkön kulutuksen vähentämisen potentiaalia on ja sitä myös käytetään.
Miten hinta tulee jatkossa muodostumaan?
Hinnan muodostukseen ei ole tulossa muutoksia. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa hintojen muodostumiseen. Lyhyellä tähtäimellä (päivittäinen spot-hinta) päivittäisellä tuulivoiman tuotannon heilumisella on suuri vaikutus hintaan. Sään kylmetessä kulutus kasvaa, mutta toisaalta tuotantoa tulee lisää mm. kaukolämmön vastapainetuotannon kasvaessa lämpötilan laskun myötä. Johdannaisten hintoihin vaikuttaa Suomen tilanteen lisäksi mm. vesitilanteen heiluminen Norjassa ja Ruotsissa sekä myös Keski-Euroopan hintojen heiluminen.
Milloin sähkön hinnat vakiintuvat ja mille tasolle?
Niin kauan kuin vesi- ja tuulivoiman tuotannolla on suuri merkitys sähkön hinnan muodostumisessa, ei voida odottaa sähkön hintojen vakiintumista tietylle tasolle. Hinnat tulevat heilumaan jatkossakin kysynnän ja tarjonnan tasapainon vaihtelun mukana.
Säädetäänkö sähkölle kattohinta ja mikä se voisi olla?
En pysty sanomaan tuleeko kattohintaa. Kattohinnan säätäminen ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Toisaalta jos sähkön loppukäyttäjälle taataan tietty kattohinta, on markkinahinnan ja kattohinnan välinen ero jollain lailla kompensoitava sähkön myyjille, sillä ei voida valtiovallan taholta ”pakottaa” yksityisiä yrityksiä myymään tappiolla. Toisaalta kattohinta voi myös heikentää kulutusjoustoa, kun sähkön käyttäjillä ei olisi nykyisenlaista motivaatiota tarkastella omaa sähkönkäyttöään.
Miten energiayhtiöt investoivat/uskaltavat investoida tässä markkinatilanteessa?
Sähkön tukkumarkkinahintojen taso vaikuttaa energiayhtiöiden halukkuuteen investoida. Kun hinnat ovat alhaisia kiinnostus hiipuu ja korkeilla hinnoilla taas kiihtyy. Tuulivoiman runsas rakentaminen on painanut sähkön spot-hinnan ajoittain hyvin alhaiseksi, jopa negatiiviseksi. Kun samaan aikaan rakennuskustannukset ja korot ovat nousseet, niin näillä näyttää olevan vaikutusta investointihalukkuuteen. Eli vaikka tuulivoimaloiden luvat olisikin saatu kuntoon, niin lopullista rakennuspäätöstä onkin viivytetty ja jääty seuraamaan mm. markkinahinnan kehittymistä. Kyllä uusia hankkeita kuitenkin koko ajan suunnitellaan. Esimerkiksi aurinkovoimakapasiteetti on ennusteiden mukaan kasvamassa suhteessa jopa nopeammin kuin tuulivoima. Lisäksi yhtiöt ovat kiinnostuneita erilaisista akkuteknologioista ja vetyteknologiakin on heräilemässä.
