Uusi 110 kV:n voimalinja Perttulasta Rajamäelle
Nurmijärven Sähköverkko rakentaa uuden 110 kV:n voimalinjan Perttulan sähköasemalta Rajamäen sähköasemalle. Rajamäen sähkönkulutus on kasvanut niin paljon, että nykyinen Rajamäen sähköasema ei takaa sähkönjakelua riittävällä tasolla. Nykyisen voimajohdon huoltotilanteessa sähkönjakelua jouduttaisiin rajoittamaan. Projekti toteutetaan vuosien 2020–2022 välillä.
Lisääntyneen kulutuksen aiheuttavat alueen asukasmäärän kasvu sekä teollisuuslaitosten (kuten Roal, Altia, Teknos ja Premix) kasvanut sähkönkulutus. Sähkönkulutus tulee alueella lisääntymään myös sen takia, että Liikennevirasto sähköistää tulevaisuudessa Hyvinkää-Hanko -junaradan.
Mahdollistaa huoltotilanteet
Rajamäen sähkönjakelu on paikallisen sähköaseman varassa, jota syöttää vain yksi 110 kV:n ns. oksajohto Lautalasta. Nykytilanteessa Lautala – Rajamäki 110 kV:n voimajohdolle ei voida ottaa keskeytystä ilman merkittävää häiriötä alueen sähkönjakelussa. Rajamäen sähköasemaa on laajennettu hankkimalla toinen päämuuntaja. Päämuuntajatehon kaksinkertaistamisella haluamme vastata Rajamäen kasvaneeseen sähköenergian tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa. Uusi 110 kV:n voimajohto vedetään Röykän kautta Perttulasta ja se mahdollistaa huoltotilanteet muilla sähköverkon osilla, kun Rajamäen sähköasema saadaan mukaan renkaaseen. Röykkään rakennetaan tulevaisuudessa uusi sähköasema, joka osaltaan helpottaa tilannetta.
Neljä reittivaihtoehtoa
Voimajohdon suunnittelussa oli mukana neljä eri reittivaihtoehtoa, joiden johtopituudet vaihtelivat 11,4 km – 18,6 km välillä. Valituksi tuli reitti, jonka lopullinen pituus on n. 16 km. Johtoalueen kokonaisleveys on 46 m.
Valittu linjavaihtoehto
Ympäristöselvitys
Alueella tehtiin ympäristöselvitys, jossa selvitettiin mm. alueen kaavoitustilanne, maisema-alueet suunnittelualueella, ympäristöarvot sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät. Maastoinventointeja tehtiin jo syksyn 2017 aikana ja keväällä 2018 tehtiin liito-oravainventoinnit kohdennetusti.
Maatalouden osalta ei merkittäviä vaikutuksia
Voimajohdon suurin vaikutus maankäyttöön on voimajohtoalueen poistuminen metsätalouskäytöstä. Maatalouden osalta voimajohdolla ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia, peltoalueille sijoittuvat pylväsrakenteet vähentävät viljelyalaa vain vähäisessä määrin. Metsäalueilla ei todettu olevan virallisia ulkoilureittejä tai muuta ohjattua virkistyskäyttöä, joten hanke ei aiheuttane merkittävää haittaa virkistyskäytölle.
Pelloille vapaasti seisovat pylväät
Uusi voimajohto suunnitellaan pääsääntöisesti harustetuin putkipylväin, mutta peltoalueiden ylityksessä pellolle sijoittuvissa pylväissä käytetään vapaasti seisovia pylväitä, jolloin peltopinta-alaa ei poistu niin paljoa käytöstä.
Vain vähän asuinrakennuksia reitillä
Asemakaavoitettuja alueita on vain Röykässä, josta löytyy linjausta lähinnä oleva asuinrakennus. Linjauksen varrelle osuu asuinrakennuksia vain vähän. Yleiskaavoitettujen alueiden osalta voimajohtoreitit sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Vaikka paikoin ollaankin lähellä asuinkiinteistöjä, ei voimajohdon rakentamisen vuoksi ko. alueita tai rakennuksia jouduta lunastamaan.
Ympäristö on otettu huomioon
Johtoreitti lähtee Perttulan sähköasemalta pohjoiseen pellon poikki. Myyrinmaan alueella voimajohto liittyy Fingridin 400 kV voimajohdon rinnalle noin 2,2 km matkalle. Reitti kulkee pääasiassa sekalaisissa metsissä ja jonkin verran pellolla. Vaaksinjärven pohjoispään tasolla johto-reitti haarautuu Röykän ja Rajamäen suuntaan. Noin 600 m ennen Rajamäen sähköasemaa reitti kulkee rautatiealueen maastokäytävässä. Reitin varrella ei ole erikoisia luontokohteita tai todettuja liito-oravan pesimäalueita, toteaa verkkojohtaja Osmo Karvonen Nurmijärven Sähköverkko Oy:stä.
Lausuntoja kysyttiin monelta taholta
Natura 2000 – alueita, valtakunnallisia luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai luonnonsuojelulain 29§:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä ei voimajohtoreittien alueelle sijoitu. Lähimpinä ovat Kiljavan lähteikkökorpi ja Vaaksijärven saarnikorpi. Lausuntoja kysyttiin Nurmijärven kunnalta, Liikennevirastolta, Helsingin kaupunginmuseolta, Uudenmaan ELY-keskukselta ja Museovirastolta.
Pellolle sopivat pylväät
Reitillä maata omistavat maanviljelijät eivät vastusta johtoreittiä. Heidän toiveestaan peltoalueille vaihdettiin vapaasti seisovat pylväät haruksilla tuettujen sijaan, jotta peltoalaa ei menetettäisi maatalouskäytöstä. Voimajohtohanke on yleishyödyllinen ja johtoreitti on syntynyt viranomaisneuvotteluiden seurauksena. Maat voimajohtolinjaa varten hankitaan vapaehtoisesti tai lunastusmenettelyn kautta.
– Kaikki meidän verkot ovat muiden mailla. Pyrimme rakentamaan linjat siten, että ne tuottavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, Karvonen toteaa.
